Retkikohteita lähialueella
Leijonakota
Leijonakodalta on lyhyt matka kouluihin, päiväkotiin, palvelutaloihin ja Taruvuoren vanhusten asuntoalueelle. Lähiluontokohde sisältää esteettömän kodan, puuvajan ja käymälän.
Luonnossa aistimisen ja oleilun tiedetään virkistävän mieltä
Kodan käyttö on ilmaista mutta, Varaus TIMMIN kautta
Kirjautumisen ja varauksen jälkeen koodi näkyy vain Timmissä eikä s-postissa. Paina varauskohdetta koodi näkyy vain pöytäkoneessa, ks kuva. Voit tarkistaa sen myöhemminkin.
Alueella geokätköjä
Volajoki - Motellin laavu
Motellin laavu sijaitsee Peruvedestä alkavan Volajoen suulla. Laavulla on tulipaikka. Kävelymatkaa Mäntymotellin pysäköintipaikalta laavulle on puolisen kilometriä. Peruvedestä Saittalampeen laskeva Volajoki on vuolaasti virtaava kapea joki, joka virtaa su lana läpi vuoden.
Talvisin Volajoella voit tavata pohjoisesta muuttolintuna saapuvan koskikaran. Norjan kansallislintuna tunnettu koskikara viihtyy matalien virtaavien vesien äärellä, josta se kiveltä kivelle hyppien etsii ravintoa.
Laavulla ei ole puuhuoltoa.
Savonradan paistinuuni
Savon radan varressa Mouhun ja Outisen välillä on 1960-luvulla esiin kaivettu vanha Savon rataa rakentaneiden työläisten käytössä ollut paistinuuni. Uuni on ollut käytössä vuosina 1886 - 1889 kun Savon rataa rakennettiin. Savon rata alkaa Kouvolasta ja päättyy Iisalmeen. Pituudeltaan 358 kilometriä pitkä rata otettiin käyttöön 1.10.1889. Enimmillään rataa rakentamassa oli noin 10.000 miestä.
Paistinuunille on tehty pistoreitti Mäntyharju - Repovesi vaellusreitiltä vuonna 2012 ja sinne on jalan tai maastopyörällä vaivaton saapua. Myöskään vaarallista radan ylitystä ei tarvitse tehdä kun paistinuunille saavutaa vaellusreitin suunnasta.
Koordinaatit: N 61.17.881 E 026.50.380
Alueelta löytyy myös geokätkö!
Matkoslampi - Matkoslammen laavu
Matkoslampi sijaitsee uuden Mäntyharju - Repovesi vaellusreitin varrella ja lammen rannassa sijoitsee LC-Mäntyharjun rakennuttama laavu. Kauniin suolammen rannassa on lisäksi SAUNA, laituri ja vene.
Matkoslampi sijaitsee lähellä Mouhua. Uusi reiiti valmistui 2014 ja se valittiin vuonna 2015 valtakunnalliseksi retkeilykohteeksi.
Alueelta löytyy myös geokätkö.
Outisen pirunpelto
Outisessa Pitkäjärven ja Pajulammen välisen ojan varressa, Mäntyharju - Repovesi vaellusreitin vierellä on jääkauden aikana syntynyt louhikko eli pirunpelto.
Alueella on myös runsaasti isoja irtolohkareita ja niiden väliin ja alle syntyneitä luolia.
Immon polku
Mäntyharjun kirkonkylän kioskilta alkava esteetön luontopolku. Polku myötäilee Siirlahden rantaa ja Katiskalahden upean sillan kautta jatkuu luontokirkkoon. Mahdollista kulkea myös pyörätuolilla.
Rannalla tulipaikka johon pitää itse tuoda puut.
Alueelta löytyy myös geokätkö.
Haukkavuori
Virransalmen kautta Sarkavedelle. Haukkavuori itärannalla 2,5 kilometriä Virransalmesta Voikosken suuntaan. Jylhän kalliokielekkeen alla melontareitin nuotio- ja rantautumispaikka.
Alueella myös vedestä käsin nähtäviä alliomaalauksia.
Herajärven Mäntysaari ja laavu
Keisarinlähteen melontareitillä on rantautumispaikka, jossa laavu, puusee ja puuliiteri. Mäntysaaressa.
Kaunis soraharju johtaa pohjoiseen Herajärven rantaan Kangasniemeen. Harjun jatkeena Herajärvessä Mäntysaaret, jonne pääsee kesällä vain veneellä tai kanootilla.
Alueelta löytyy myös geokätkö.
Kaivannonkoski
Tunnetaan myös nimellä Tuustaipaleen kanava.
Tuusjärven ja Lahnaveden välillä vuolaasti virtaava koski, joka on hyvä lohenkalastuspaikka. Mäntyharjulta 3 kilometriä Mikkelin suuntaan Pertunmaan tielle. Viitostien ylityksen jälkeen 4 kilometriä Pertunmaan suuntaan maantie ylittää kosken.
Alueelta löytyy myös geokätkö.
Keisarinlähde
Keisarinlähde sijaitsee Keisarinlähteen kierroksen melontareitin varelta.
Rannasta löytyväy laiturit kanooteille ja veneille. Kallaveden etelärannan penkassa vuolaasti raikasta vettä järveen pulppuava lähde. Keisari Alenksanteri I pysähtyi lähteelle virkistäytymään 10.6.1803 tarkastaessaan Kallavedellä ollutta valtakuntansa rajaa. Kylmäläntietä 700 metriä kääntöpaikalle. Keisarinlähde noin 50 metrin päässä idän suunnassa.
Talvella on jäälatu lumitilanteesta riippuen ajettuna Kallalahdendentieltä Haaralantietä on matkaa noin 300 metriä.
Miekankoski - Kesäkahvila ja uittomuseo
Mäntyharjun reitin kaksihaarainen perhokalastukseen sopiva koski Lahnaveden ja Tarhaveden välillä. Miekankosken kautta kulki aikoinaan Venäjän ja Ruotsi valtakunnan itäraja, josta muistomerkki sillan kupeessa.
Maisemallisesti kauniissa Miekansaaressa sijaitsee kesäkahvila ja uittomuseo, jossa on esillä tukkilaisperinnettä. Savonselän melontareitin rantautumispaikka. Vihreän kullan kulttuuritien alussa. Lisäksi läheltä kulkee Mouhun ulkoilureitti E 10.
Alueelta löytyy myös Geokätkö - aarre
Pieni linnasaari ja grillikatos
Veneilykanavasta suoraan lähteen parin kilometrin matka Miekankoskelle, josta väylä jatkuu merkattua reittiä Tarhaveden ja Naulasalmen kautta Juolaalle. Pieni Linnasaari sijaitsee venereitin tuntumassa 5 kilometriä Naulasalmesta kaakkoon.
Melontareitin rantautumispaikka, jossa sijaitsee grillikatos.
Alueelta löytyy Geokätkö
Pappilanniemi ja "Nuotioniemen" laavu
Pappilanniemen ja Teerniemen alueella kulkee useita merkittyjä polkuja. Iso-Pappilan alueelta lähtee luontopolku, joka on yksi osa ulkoilureitistä. Pappilanniemi on rautatieasemalta alkavan City-patikan varrella ja siellä sijaitsee "Nuotioneimen" laavu, puuvaja, puucee.
City-patikan varrella on myös ennen ensimmäistä maailmansotaa venäläisten rakennuttamia linnoituksia, joista näyttävimmät Teerniemen kallioilla. Jaakko Pietarinpojanpuiston kautta luonnonsuojelualueella kulkeva City-patikka -reitti alkaa rautatieasemalta ja jatkuu Kirkonkylän kautta Uutelan torpan raunioille, jossa se yhtyy Mäntyharju - Repovesi -reittiin.
Alueella myös geokätköjä: Pappilanniemi. Teerniemi.
Pyhäkoski
Pyhäveden ja Lahnaveden välisellä kannaksella sijaitseva noin 300 metrin koski. Kosken rannalla kalamiesten tekemä laavu.
Kirkonkylästä Miekankoskentietä tai myös merkittyä luontopolkua E 10. Pyhäkoskentien puolessa välissä sillan vierestä ja olet perillä
Kosken viereen on rakennettu kanava ja sulku, jonka kautta veneilijät voivat siirtyä Pyhävedeltä Lahnaveden Vihannanselälle.
HUOM. Kunnan kartassa laavun paikka on siirretty tien toiselle puolelle.
Alueelta löytyy myös geokätkö.
Pyhäniemen perinnetila
Pyhäniemen perinnetila on suojelukohde. Siinä on 1700 - luvulta lähtien ollut torppa, joka muodostui taloksi 1800-luvulla. Pyhäniemeä on restauroitu ja kunnostettu nähtävyydeksi kolmen pihan ympärille, jossa miespihaa reunustavat aitta, luhti ja aittarivi. Kokonaisuus muodostaa erittäin harvinaisen rakennusryhmän. Talosta koilliseen sijaitsee ympäristöllisesti arvokasta kaskikoivikkoa.
Viime vuosina tila on ollut tyhjillään ilman käyttöä. Vaarana on rakennusten rapistuminen tulevaisuudessa.
Pyhäniemen kaskikoivikko
Pyhäniemen kaskikoivikko (58 ha) on Mäntyharjun hienoin vanhan lehtimetsän suojelualue. Alue on valtakunnalisestikin tarkasteltuna laaja tämän tyyppinern luontokohde. Tunnetaan myös paikallisesti nimellä "tikkametsä".
Tunnettu edustavasta linnustostaan johon kuuluu mm. harmaapäätikka, pikkutikka ja helmipöllö. Alue sijaitsee Pyhäniemen perinnetilan välittömässä läheisyydessä.
Laijärven lintutorni
Lintutorni on rakennettu Laijärven rantaan, jossa voi seurata, kun muuttolinnut levähtävät, vesieläimet pesivät ja metsäneläimet käyvät ruokailemassa. Varpasentietä Tainaan, josta Valtolantietä noin kolme kilometriä. Sillan jälkeen levike, josta polkua noin 100 metriä.
Lisää tietoa linnuista löydät BirdLife Suomen koitivuilta > TÄSTÄ.
Alueelta löytyy Geokätkö
Pitkäjärvi
Pitkäjärvi on Mouhun ulkoilureitin E 10 varrella sijaitseva 4 kilometriä pitkä järvi. Se on harvoja kokonaan rakentamattomia järviä Mäntyharjulla. On olemassa sanonta, että järven pituus on "seitsemän silmän näkemää".
Järven pohjoispäässä on ulkoilureitin laavu. Jalkaisin Kisalan kupeelta ulkoilureittiä Pitkäjärvelle noin 12 kilometriä. Laavu on sopiva yöpymispaikka Mäntyharju - Repovesi vaelluksella.
Alueelta löytyy myös geokätkö.
Puukonvuori
Puukonvuoren retkeilyalue on Mäntyharjun kunnan 400-vuotislahja tuleville polville. Vajaan 20 hehtaarin alueella korkeita rantakallioita, ikimetsää ja erämainen Hallalampi. Retkeilijöitä viihdyttää Veneilyseuran rakentama Puukonvuoren laavu. Noin 200 metriä laavusta itään hiljattain Paikannettu hiidenkirnu. Samassa kalliossa järven puolella kalliomaalauksia.
Keisarinlähteen melontareitillä. Laiturit kanooteille ja veneille.
Alueelta löytyy myös geokätkö.
Ruokohiekka
Ruokohikka on Pyhäveden rannalla oleva hienohiekkainen matalarantainen uimaranta ja melontareitin rantautumispaikka. Rannassa keittokatos, puucee ja uimakoppi. Ulkoilureitti E 10 Pyhäkoskelle ja keskustaan kulkee vierestä.
Sammalisen kota
Mäntyharjun Kirkonkylän ja Varpasen välinen erämainen lampialue sopii kaiken ikäisten ulkoilualueeksi. Alueen läpi kulkee taajamasta Mouhulle rakennettu ulkoilureitti. Reitin varrella Sammalisen kota, ulkotulisija ja kaivo. Pienimmille laululinnuille on ripustettu linnunpönttöjä. Talvella voit tuoda niille pientä purtavaa.
Jalkaisin alueelle pääsee Mouhun ulkoilureittiä E10 Kisalasta. Pyörällä Myllylammen alueen tavoittaa Mäntyharjun Kirkonkylästä Kirkkotien, Kyröntien ja Partiotaipaleen kautta.
Alueelta löytyy myös geokätkö.
Karttalinkki
Uutelan torpan rauniot
Puretun Uutelan torpan raunioille on vuonna 2004 rakennettu kesä- ja talviliikunnan taukopaikaksi laavu. Se sopii hyvin perhe- retkeilyn kohteeksi. Pihapiirissä on kaksi noin 200 vuotta vanhaa suojeltua ikihonkaa. Rakennusten perustukset on merkitty infotolpilla. Laavun yhteydessä on puuliiteri. Sammutusvesitynnyri on laavun takana. Laavulla ei ole roskista eikä kaivoa. Kohteesta on tehty opinnäytetyö Reissupolulle, jonka aloitteesta ja suunnitelman mukaan kohde tehtiin .
Alueella myös geokätkö.
Tainan laavu
Tainanjoen suulla Tainaveden rannalla sijaitsevalla myllytontilla sijaitsee retkeilijöiden käyttöön tarkoitettu laavu. Alueella puuliideri, puucee ja laituri. Laavu sijaitsee Keisarinlähteen melontakierroksen varrella.
Suuri osa Myllyniemeä on luonnonsuojelualuetta.
Alueella on geokätkö
Repoveden kansallispuisto
Repoveden erämaa- ja retkeilyalue Mäntyharjun ja Valkealan rajaseudulla sijaitseva Repoveden alue on Etelä-Suomen jylhintä erämaaseutua, joka on ollut kansallispuisto vuodesta 2002. Alueella kymmeniä kilometrejä retkeilyreittejä, nuotiopaikkoja, historiallisia kohteita. Repovesi valittiin vuoden retkikohteeksi vuonna 2012 ja Mäntyharju - Repovesi -reitti vuonna 2015.
Mäntyharjulta kulkee vaellusreitti ja maastopyöräreitti Repoveden kansallispuistoon. Pituus noin 35 km.
Lisätietoa Repoveden kansallispuistosta löydät TÄSTÄ.
Paistjärven retkeilyalue
Paistjärven retkeilyalue sijaitsee pohjoisessa Heinolassa - aivan Mäntyharjun rajan tuntumassa. Matkaa Mäntyharjun keskustasta on vajaat 40 kilometriä.
Kuijärven kannas ja Pirunkirkon kalliot sekä kirkasvetinen Sonnanen ovat alueen mielenkiintoisimpia retkeilykohteita. Alueella on tulipaikkoja, grillikatos ja upeita hiekkarantoja. Helppokulkuisena se soveltuu hyvin myös vähemmän retkeilyä harrastaneelle. Aluetta hoitaa Metsähallitus.
Lisätietoja Paistjärven alueesta löydät TÄSTÄ.
Heisanharju
Heisanharju on Kouvolan kaupungissa aivan Jaalan pohjoisosassa. Matkaa Mäntyharjun keskustasta kertyy vajaat 40 kilometriä.
Ison Luotojärven ja Kelesjärven välisellä kapealla kannaksella on virkistysalue, jossa on varauskota ja kaikille retkeilijöille avoin kota. Lisäksi alueella löytyy kaivo, kompostoiva käymälä, puuliiteri, uimalaituri, soutuvene ja pöytäryhmä.
Kodassa voi myös yöpyä. Iso Luotojärven ympäri kiertää merkitty kahden kilometrin pituinen luontopolku.
Lisätietoa ja ajo-ohjeet löydät TÄSTÄ.
Nipulin laavu
Nipulin laavu sijaitsee Pertunmaa - Kuortti patikointireitin varrella. Reitti on helppokulkuinen, mutta sen varrella on muutamia kosteikkopaikkoja. Reitti on merkitty sinisin maalimerkein.
Nipulin laavu sijaitsee noin puolivälissä reittiä. Siellä on tulipaikka, puuvaja ja käymälä. Kaivoa laavulla ei ole.
Lähteitä Mäntyharjussa
Luonnonlähteitä muodostuu kun sadevesi hakeutuu kallioperän ruhjeeseen, harjuun tai muuhun maaperän huokoiseen osaan ja kun pohjaveden pinta leikkaa maanpinnan tason. Lähde voi olla silmäkkeinen, niin sanottu allikkolähde, vettä tuottava tihkupinta, hetteikkö tai purolähde. Purolähde alkaa pohjaveden purkautumiskohdasta, allikkolähteessä taas pohjavesi purkautuu ensin pieneen vesialtaaseen, josta lähtee puro. (Lähde: Wikipedia)