Kulttuurihistoriallisissa maisemissa

6.8.2023

Mäntyharjun Reisupolun päiväretki elokuun ensimmäisenä sunnuntaina suuntautui Savitaipaleen Kärnäkoskelle ja Mikkelin Suomenniemellä sijaitsevaan Lyytikkälän talomuseoon.

Molemmat paikat edustavat lähialueella kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittäviä ja vetovoimaisia kohteita. 

Tutustumista Kärnäkosken linnoituksen alueeseen.

Kärnäkosken linnoitus kuului vuosina 1791 - 1793 Pietarin turvaksi rakennettuun uloimpaan puolustusketjuun. Linnoituksen välittömässä läheisyydessä Kärnäkosken rannalla sijaitseva alavesirattaalla sijaitseva mylly, joka on rakennettu 1800-luvun alussa. Myllyn läheltä alkava polku johtaa Kuolimon rannassa sijaitsevaan  Lotjasatamaan, jonka läheisyydessä sijaitsee laavu. Lotjasataman liepeillä retkeläiset pitivät evästauon. Lotjasatamaan johtava polku on jäänne Kaukas-yhtiön aikanaan rakentaman rautatien paikalla. Lotjasatamasta puuta siirrettiin rautatietä myöten Saimaan puolelle ja edelleen uittamalla Kaukaan tehtaille Lappeenrantaan. 

Laavun vierestä ylös johtavaa polkua myöten osa retkeläisistä kapusi ylhäällä sijaitsevaan vuorivarustukseen (redutti), josta aikanaan oli hyvä näkymä pitkälle Kuolimo-järvelle. 

Retkeilijät Kärnäkosken myllyn ajosillalla.
Tutustumista Lyytikkälän talomuseon piha-alueeseen.

Lyytikkälän talomuseossa retkeläiset pääsivät tutustumaan yhteen Etelä-Karjalan parhaiten säilyneistä talonpoikaisista tilakokonaisuuksista. Vuonna 1867 valmistuneen päärakennuksen lisäksi alueella sijaitsee parisenkymmentä talousrakennusta. Talon aitat edustavat eri rakennuskausia 1700-luvulta aina 1800-luvun lopulle. 

Pihapiiri rakennuksineen on ollut Suomen valtion (Museoviraston) omistuksessa vuodesta 1984 ja sen avoinnapidosta ja valvonnasta vastaa Lyytikkälä-talon säätiö.

Talomuseon kahvilassa retkeläiset nauttivat reissukahvit lisukkeineen.

Lyyikkälän talon tupa.
Asiantuntevana oppaana Lyytikkälän talomuseossa toimi Armi Taipale.

Päiväretkelle lähdettiin bussilla Mäntyharjusta kello yhdeksän aamulla ja takaisin palattiin puoli kolmen tienoilla iltapäivällä. Retkelle osallistui 13 henkilöä, joka oli huomattavasti vähemmän kuin kesäkuun alussa "Jääkauden jäljet" -vaellusreitin retkelle. Tuolloin osallistujia oli 32 henkilöä.