Retkikohteita

Mäntyharju ja sen lähialueet tarjoavat retkeilijälle upeita elämyksiä luonnossa. Alla olevasta luettelosta löydät kohteita lyhyen esittelyn kera.  Nimessä karttalinkki.

Kota sijaitsee Mäntyharjun keskustassa ja sinne on esteetön reitti pysäköintipaikalta.

VIRKISTYSKEIDAS 

 

Mäntyharjulla on hyvät ulkoiluverkostot "nopeajalkaisille". LC Mäntyharju lahjoitti kunnalle v. 2015 kustannuksellaan rakentamansa Virkistyskeitaan "hitaasti liikkuville" eri ikäpolvien lähiliikunnan kohtaamispaikaksi. Virkistyskeitaan ideoi ja suunnitteli Reissupolku.
Leijonakodalta on lyhyt matka kouluihin, päiväkotiin, palvelutaloihin ja Taruvuoren vanhusten asuntoalueelle. Lähiluontokohde sisältää esteettömän kodan, puuvajan ja käymälän.

Luonnossa aistimisen ja oleilun tiedetään virkistävän mieltä

Alueella geokätköjä

VOLAJOKI & MOTELLIN LAAVU

Motellin laavu sijaitsee Peruvedestä alkavan Volajoen suulla. Laavulla on tulipaikka. Kävelymatkaa Mäntymotellin pysäköintipaikalta laavulle on puolisen kilometriä. Peruvedestä Saittalampeen laskeva Volajoki on vuolaasti virtaava kapea joki, joka virtaa su lana läpi vuoden.

Talvisin Volajoella voit tavata pohjoisesta muuttolintuna saapuvan koskikaran. Norjan kansallislintuna tunnettu koskikara viihtyy matalien virtaavien vesien äärellä, josta se kiveltä kivelle hyppien etsii ravintoa.

Mäntymotellin toiminnan loputtua laavulla ei ole puuhuoltoa.

Savonradan uuni

SAVONRADAN PAISTINUUNI

 

Savon radan varressa Mouhun ja Outisen välillä on 1960-luvulla esiin kaivettu vanha Savon rataa rakentaneiden työläisten käytössä ollut paistinuuni. Uuni on ollut käytössä vuosina 1886 - 1889 kun Savon rataa rakennettiin. Savon rata alkaa Kouvolasta ja päättyy Iisalmeen. Pituudeltaan 358 kilometriä pitkä rata otettiin käyttöön 1.10.1889. Enimmillään rataa rakentamassa oli noin 10.000 miestä.

Paistinuunille on tehty pistoreitti Mäntyharju - Repovesi vaellusreitiltä vuonna 2012 ja sinne on jalan tai maastopyörällä vaivaton saapua. Myöskään vaarallista radan ylitystä ei tarvitse tehdä kun paistinuunille saavutaa vaellusreitin suunnasta.

Koordinaatit: N 61.17.881   E 026.50.380

Alueelta löytyy myös geokätkö!

 

MATKOSLAMPI

 

Matkoslampi sijaitsee uuden Mäntyharju - Repovesi vaellusreitin varrella ja lammen rannassa sijoitsee LC-Mäntyharjun rakennuttama laavu. Kauniin suolammen rannassa on lisäksi SAUNA, laituri ja vene.

Matkoslampi sijaitsee lähellä Mouhua. Uusi reiiti valmistui 2014 ja se valittiin vuonna 2015 valtakunnalliseksi perhematkailukohteeksi.

Alueelta löytyy myös geokätkö.

Outisen pirunpelto

 

Outisessa Pitkäjärven ja Pajulammen välisen ojan varressa, Mäntyharju - Repovesi vaellusreitin varressa on jääkauden aikana syntynyt louhikko eli pirunpelto.

Alueella on myös runsaasti isoja irtolohkareita ja niiden väliin ja alle syntyneitä luolia.

Katiskalahden silta Immon polulla.

 

IMMON POLKU

 

Mäntyharjun kirkonkylän kioskilta alkava esteetön luontopolku. Polku myötäilee Siirlahden rantaa ja Katiskalahden upean sillan kautta jatkuu luontokirkkoon. Mahdollista kulkea myös pyörätuolilla.

alueelta löytyy myös geokätkö.

Nuotiopaikka sijaitsee kallion suojassa.

 

HAUKKAVUORI

 

Virransalmen kautta Sarkavedelle. Haukkavuori itärannalla 2,5 kilometriä Virransalmesta Voikosken suuntaan. Jylhän kalliokielekkeen alla melontareitin nuotio- ja rantautumispaikka.
Kalliomaalauksia puolikilometriä toisistaan.

 

MÄNTYSAARI - HERAJÄRVI

 

Keisarinlähteen melontareitillä on rantautumispaikka, jossa laavu, puusee ja puuliiteri. Mäntysaaressa.
Kaunis soraharju johtaa pohjoiseen Herajärven rantaan Kangasniemeen. Harjun jatkeena Herajärvessä Mäntysaaret, jonne pääsee kesällä vain veneellä tai kanootilla. 

Alueelta löytyy myös geokätkö.

Laavu sijaitsee viihtyisällä hiekkarannalla.
Kaivannon koskella voit nähdä myös vesilintuja. Kuvassa isokoskelo (naaras).

 

KAIVANNONKOSKI

 

Tunnetaan myös nimellä Tuustaipaleen kanava.

Tuusjärven ja Lahnaveden välillä  vuolaasti virtaava koski, joka on hyvä lohenkalastuspaikka.  Mäntyharjulta 3 kilometriä Mikkelin suuntaan Pertunmaan tielle. Viitostien ylityksen jälkeen 4 kilometriä Pertunmaan suuntaan maantie ylittää kosken.

Alueelta löytyy myös geokätkö.

Keisarinlähteen vesi virtaa kirkkaana Kallaveteen.

 

KEISARINLÄHDE

 

MERKITTY KEISARINLÄHTEEN KANOOTTIREITTI.
Laiturit kanooteille ja veneille. Kallaveden etelärannan penkassa vuolaasti raikasta vettä järveen pulppuava lähde. Keisari Alenksanteri I pysähtyi lähteelle virkistäytymään 10.6.1803 tarkastaessaan Kallavedellä ollutta valtakuntansa rajaa.  Kylmäläntietä 700 metriä kääntöpaikalle. Keisarinlähde noin 50 metrin päässä idän suunnassa.
Talvella on jäälatu lumitilanteesta riippuen ajettuna Kallalahdendentieltä Haaralantietä on matkaa noin 300 metriä.

Alueelta löytyy myös geokätkö.

Miekankoskella on mm. kesäkahvila, sepän paja ja uittomuseo.

MIEKANKOSKI

Mäntyharjun reitin kaksihaarainen perhokalastukseen sopiva koski Lahnaveden ja Tarhaveden välillä. Miekankosken kautta kulki aikoinaan Venäjän ja Ruotsi valtakunnan itäraja, josta muistomerkki sillan kupeessa.

Maisemallisesti kauniissa Miekansaaressa sijaitsee kesäkahvio ja uittotupa, jossa on esillä tukkilaisperinnettä. Savonselän melontareitin rantautumispaikka. Vihreän kullan kulttuuritien alussa. Lisäksi läheltä kulkee Mouhun ulkoilureitti E 10.

Karttalinkki

Miekankoisken kahvila

Alueelta löytyy myös Geokätkö - aarre

 

PIENI LINNASAARI

 

Veneilykanavasta suoraan lähteen parin kilometrin matka Miekankoskelle, josta väylä jatkuu merkattua reittiä Tarhaveden ja Naulasalmen kautta Juolaalle, jossa Pieni Linnasaari venereitin tuntumassa 5 kilometriä Naulasalmesta kaakkoon.

Melontareitin rantautumispaikka.

Alueelta löytyy Geokätkö

Grillikatos Pienessä linnasaaressa on hyvä levähdyspaikka vene- ja kanoottiretkillä.
teerneimen kallioilta avautuvat kauniit näkymät Pyhävedelle.

 

PAPPILANNIEMI

 

Pappilanniemen ja Teerniemen alueella kulkee useita merkittyjä polkuja.. Iso-Pappilan alueelta lähtee luontopolku, joka on yksi osa ulkoilureitistä. "Nuotioniemessä" lähes vesirajassa on jykevä laavu, puuvaja, puucee.

Ulkoilureitin varrella ennen ensimmäistä maailmansotaa venäläisten rakennuttamia linnoituksia, joista näyttävimmät Teerniemen kallioilla. Jaakko Pietarinpojanpuiston kautta  luonnonsuojelualueella kulkee luontopolku keskustaan ja Salmelan suuntaan.

Alueella myös geokätköjä: PappilanniemiTeerniemi.

Karttalinkki

Pyhäkosken rannan laavu on oiva levähdyspaikka.

 

PYHÄKOSKI

 

Pyhäveden ja Lahnaveden välisellä kannaksella sijaitseva noin 300 metrin koski. Kosken rannalla kalamiesten tekemä laavu.
Kirkonkylästä Miekankoskentietä tai myös merkittyä luontopolkua E 10. Pyhäkoskentien puolessa välissä sillan vierestä ja olet perillä

Kosken viereen on rakennettu kanava ja sulku, jonka kautta veneilijät voivat siirtyä Pyhävedeltä Lahnaveden Vihannanselälle.

HUOM. Kunnan kartassa laavun paikka on siirretty tien toiselle puolelle.

Alueelta löytyy myös geokätkö.

Pyhäniemen päärakennus aitalta kuvattuna

 

PYHÄNIEMEN PERINNETILA

 

Pyhäniemen perinnetila on suojelukohde. Siinä on 1700 - luvulta lähtien ollut torppa, joka muodostui taloksi 1800-luvulla. Pyhäniemeä on restauroitu ja kunnostettu  nähtävyydeksi kolmen pihan ympärille, jossa miespihaa reunustavat aitta, luhti ja aittarivi. Kokonaisuus muodostaa erittäin harvinaisen rakennusryhmän. Talosta koilliseen sijaitsee ympäristöllisesti arvokasta kaskikoivikkoa.

Viime vuosina tila on ollut tyhjillään ilman käyttöä. Vaarana on rakennusten rapistuminen tulevaisuudessa.

 

PYHÄNIEMEN KASKIKOIVIKKO

 

Pyhäniemen kaskikoivikko (58 ha) on Mäntyharjun hienoin vanhan lehtimetsän suojelualue. Alue on valtakunnalisestikin tarkasteltuna laaja tämän tyyppinern luontokohde. Tunnetaan myös paikallisesti nimellä "tikkametsä".

Tunnettu edustavasta linnustostaan johon kuuluu mm. harmaapäätikka, pikkutikka ja helmipöllö. Alue sijaitsee Pyhäniemen perinnetilan välittömässä läheisyydessä.

 

LAIJÄRVEN LINTUTORNI

 

Lintutorni on rakennettu Laijärven rantaan, jossa voi seurata, kun muuttolinnut levähtävät, vesieläimet pesivät ja metsäneläimet käyvät ruokailemassa. Varpasentietä Tainaan, josta Valtolantietä noin kolme kilometriä. Sillan jälkeen levike, josta polkua noin 100 metriä.

Lisää tietoa linnuista löydät BirdLife Suomen koitivuilta > TÄSTÄ.

Alueelta löytyy  Geokätkö

Näkymä Laijärven lintutornista.
Loimulohta Pitkäjärven laavulla.

 

PITKÄJÄRVI

 

Pitkäjärvi on Mouhun ulkoilureitin E 10 varrella sijaitseva 4 kilometriä pitkä järvi. Se on harvoja kokonaan rakentamattomia järviä Mäntyharjulla. On olemassa sanonta, että järven pituus on "seitsemän silmän näkemää".

Järven pohjoispäässä on ulkoilureitin laavu. Mäntyharjulta etelään Varpasentietä Valtolantien risteykseen, jota noin 5 kilometriä Outisen risteykseen. Outisen tietä rautatien yli, josta kilometrin verran eteenpäin ja oikealle kääntyvälle metsätielle. Pitkäjärven laavulle noin 2 kilometriä. Jalkaisin Kisalan kupeelta ulkoilureittiä Pitkäjärvelle noin 12 kilometriä. Laavu on sopiva yöpymispaikka Mäntyharju - Repovesi vaelluksella.

Alueelta löytyy myös geokätkö.

Puukonvuoren laavun ylläpidosta vastaa Mäntyharjun Veneilyseura.

 

PUUKONVUORI

 

Puukonvuoren retkeilyalue on Mäntyharjun kunnan 400-vuotislahja tuleville polville. Vajaan 20 hehtaarin alueella korkeita rantakallioita, ikimetsää ja erämainen Hallalampi. Retkeilijöitä viihdyttää Veneilyseuran rakentama Puukonvuoren laavu. Noin 200 metriä laavusta itään hiljattain Paikannettu hiidenkirnu. Samassa kalliossa järven puolella kalliomaalauksia.

Keisarinlähteen melontareitillä. Laiturit kanooteille ja veneille.

Alueelta löytyy myös geokätkö.

Ruokohiekassa sijaitsee grillikatos vaeltajille ja veneilijöille.

 

RUOKOHIEKKA

 

Ruokohikka on Pyhäveden rannalla oleva hienohiekkainen matalarantainen uimaranta ja melontareitin rantautumispaikka. Rannassa keittokatos, puucee ja uimakoppi. Ulkoilureitti E 10  Pyhäkoskelle ja keskustaan kulkee vierestä. 
Kirkonkylästä Pyhäkosken suuntaan noin 500 metriä, sitten oikealle Sakarintietä noin kaksi kilometriä rantaan.

Joulurauhan julistaminen metsän eläimille Sammalisen kodalla joulun alla 2011.

 

SAMMALISEN KOTA

 

Mäntyharjun Kirkonkylän ja Varpasen välinen erämainen lampialue sopii kaiken ikäisten ulkoilualueeksi. Alueen läpi kulkee taajamasta Mouhulle rakennettu ulkoilureitti. Reitin varrella Sammalisen kota, ulkotulisija ja kaivo. Pienimmille laululinnuille on ripustettu  linnunpönttöjä. Talvella voit tuoda niille pientä purtavaa.
Jalkaisin alueelle pääsee Mouhun ulkoilureittiä E10 Kisalasta. Pyörällä tai autolla Myllylammen alueen tavoittaa Mäntyharjun Kirkonkylästä Kirkkotien, Kyröntien ja Partiotaipaleen kautta.

Alueelta löytyy myös geokätkö.

Karttalinkki

Uutelan laavu on hyvä taukopaikka talven hiihtoretkillä ja kesän patikointiretkillä. Kuva Mäntyharjun laturetkeltä 2012.

 

UUTELAN TORPAN RAUNIOT

 

Puretun Uutelan torpan raunioille on vuonna 2004 rakennettu kesä- ja talviliikunnan taukopaikaksi laavu. Se sopii hyvin perhe- retkeilyn kohteeksi. Pihapiirissä on kaksi noin 200 vuotta vanhaa suojeltua ikihonkaa. Rakennusten perustukset on merkitty infotolpilla.  Laavun yhteydessä on puuliiteri. Sammutusvesitynnyri on laavun takana. Laavulla ei ole roskista eikä kaivoa. Kohteesta on tehty opinnäytetyö Reissupolulle, jonka aloitteesta ja suunnitelman mukaan kohde tehtiin . 

 

Alueella myös geokätkö.

Mouhun vuoden 1918 taistelujen muistomerkki.

 

MOUHUN TAISTELUJEN MUISTOMERKKI

 

Mouhun taistelujen (1918) muistomerkki sijaitsee 20 kilometriä etelään Mäntyharjun keskustasta. Muistomerkki on Savon radan varressa lähellä maantietä.

Alueella myös Geokätkö - aarre

 

Reissupolku ja Luonnonystävät laavulla 5.6.2011

 

TAINAN LAAVU

 

Tainan myllytontin osakaskunnan rakentama ja ylläpitämä laavu paloi keväällä 2017.

Tainanjoen suulla Tainaveden rannalla sijaitsevalla myllytontille talkoolaiset rakensi uuden entistä komeamman keväällä 2018. Paikalla Puuliideri, puuCee ja laituri

Suuri osa Myllyniemeä on luonnonsuojelualuetta.

 

Alueella on geokätkö

Näkymä Katajavuorelta Repovedelle.

 

REPOVEDEN KANSALLISPUISTO

 

Repoveden erämaa- ja retkeilyalue Mäntyharjun ja Valkealan rajaseudulla sijaitseva Repoveden alue on Etelä-Suomen jylhintä erämaaseutua, joka on ollut kansallispuisto vuodesta 2002. Alueella kymmeniä kilometrejä retkeilyreittejä, nuotiopaikkoja, historiallisia kohteita. Repovesi valittiin vuoden retkikohteeksi vuonna 2012 ja Mäntyharju - Repovesi -reitti vuonna 2015.

Mäntyharjulta kulkee vaellusreitti ja maastopyöräreitti Repoveden kansallispuistoon. Pituus noin 35 km.

Retkeilijä Ali Leiniön viiden päivän retken video Repovedellä löytyy TÄSTÄ.

Lisätietoa Repoveden kansallispuistosta löydät TÄSTÄ.


 

 

PAISTJÄRVEN RETKEILYALUE

 

Paistjärven retkeilyalue sijaitsee pohjoisessa Heinolassa - aivan Mäntyharjun rajan tuntumassa. Matkaa Mäntyharjun keskustasta on vajaat 40 kilometriä.

Kuijärven kannas ja Pirunkirkon kalliot sekä kirkasvetinen Sonnanen ovat alueen mielenkiintoisimpia retkeilykohteita. Alueella on tulipaikkoja, grillikatos ja upeita hiekkarantoja. Helppokulkuisena se soveltuu hyvin myös vähemmän retkeilyä harrastaneelle. Aluetta hoitaa Metsähallitus.

Lisätietoja Paistjärven alueesta löydät TÄSTÄ.

 

SÄRKILAMPI

Särkilammen taukopaikka ja laavu sijaitsee Orilammen ja Pitkälammen välisen vaellusreitin - Murjan reitin - varrella Kouvolan pohjoisosassa, johon Orilammelta on matkaa vajaa neljä kilometriä.

Laavun läheisyydessä myös vuokrattava luontotupa jossa sauna. Lisätietoa löydät TÄSTÄ.

 

 

HEISANHARJU

Heisanharju on Kouvolan kaupungissa aivan Jaalan pohjoisosassa. Matkaa Mäntyharjun keskustasta kertyy vajaat 40 kilometriä.

Ison Luotojärven ja Kelesjärven välisellä kapealla kannaksella on virkistysalue, jossa on varauskota ja kaikille retkeilijöille avoin kota. Lisäksi alueella löytyy kaivo, kompostoiva käymälä, puuliiteri, uimalaituri, soutuvene ja pöytäryhmä.

Kodassa voi myös yöpyä. Iso Luotojärven ympäri kiertää merkitty kahden kilometrin pituinen luontopolku.

Lisätietoa ja ajo-ohjeet löydät TÄSTÄ.

 

NIPULIN LAAVU

Nipulin laavu sijaitsee Pertunmaa - Kuortti patikointireitin varrella. Reitti on helppokulkuinen, mutta sen varrella on muutamia kosteikkopaikkoja. Reitti on merkitty sinisin maalimerkein.

Nipulin laavu sijaitsee noin puolivälissä reittiä. Siellä on tulipaikka, puuvaja ja käymälä. Kaivoa laavulla ei ole.

 

 

 

Valtolantien lähde
Tervalahden lähde
Keisarinlähde

 

LÄHTEITÄ MÄNTYHARJUSSA

Luonnonlähteitä muodostuu kun sadevesi hakeutuu kallioperän ruhjeeseen, harjuun tai muuhun maaperän huokoiseen osaan ja kun pohjaveden pinta leikkaa maanpinnan tason. Lähde voi olla silmäkkeinen, niin sanottu allikkolähde, vettä tuottava tihkupinta, hetteikkö tai purolähde. Purolähde alkaa pohjaveden purkautumiskohdasta, allikkolähteessä taas pohjavesi purkautuu ensin pieneen vesialtaaseen, josta lähtee puro. (Lähde: Wikipedia)

Mäntyharjussa sijaitsevien lähteiden sijainteja kartalla:


Tervalahden lähde

Keisarinlähde

Patiotaipaleen lähde

Valtolantien lähde